Hyvinvointipalvelu Sydänpolku

PALVELUT

     

    Työyhteisösovittelu

    Työyhteisösovittelulla pyritään ratkaisemaan työpaikan sisäisiä ongelmia. Usein kysymys on työnjakoon, vuorovaikutukseen tai riitatilanteisiin liittyvistä asioista. Työyhteisösovittelu voi olla muutaman henkilön tai koko työyhteisön välinen.

    Joensuun kaupunki koulutti työyhteisösovittelijoita vuoden 2012 lopulla. Kouluttajana oli Helena Pohjavirta ja loimme oman Joensuun kaupungin työyhteisösovittelumallin. Tein työmarkkinakonsulttiopinoissa vuona 2016 hanketyön, jonka aiheena oli työyhteisösovittelun merkitys Joensuun kaupungille. Hankkeessa minulla oli vuosina 2013-2014 työyhteisösovittelussa mukana olleet Joensuun kaupungin työntekijät.

    Kävin vielä syksystä 2016 vuoden UEF/Itä-Suomen yliopiston vuoden mittaisen työyhteisösovittelija koulutuksen 10ov.
     

    Työyhteisösovittelussa on tärkeintä hyvän ilmapiirin saavuttaminen ja ratkaisun löytyminen. Työyhteisösovittelijana kohtaan työpaikan ristiriidat neutraalina ja olen ulkopuolinen sovittelija.
     

    KOHTAA
    KESKUSTELE
    KORJAA
    MUUTA


    Minkälaisia asioita työyhteisösovittelulla voi ratkaista?

     

    • Työilmapiiri, riitatilanteet, huutaminen, epäasiallisuus, epäasiallista käyttäytymistä, vahvat persoonat, kateus, kuppikunnat, selän takana puhuminen, toisen arvostus ja luottamus puuttunut, työkäytänteissä epäselvyyttä, kiusaamista koettu, asioista ei uskalleta puhua, mollaamista

     

    • Työnkuvaan liittyvät ristiriidat

     

    • Vuorovaikutukseen liittyvät ristiriidat

     

    Pitkään jatkunut työpaikan ristiriita ja konflikti johtavat työkyvyn alentumiseen ja sairauslomiin.

     

    Työyhteisösovittelu
      - ymmärryksen kautta rakentaviin ratkaisuihin

     

    Työyhteisösovittelu tarjoaa mahdollisuuden ja työvälineen ratkoa työyhteisön ristiriitoja. Menetelmä perustuu yleisiin sovittelun malleihin ja ratkaisukeskeisyyteen.

    Työyhteisösovittelussa puolueeton ulkopuolinen henkilö, sovittelija, auttaa riidan osapuolia löytämään kaikkia osapuolia tyydyttävän ratkaisun. Sovittelun kohteena voi olla kaksi ihmistä, tiimi tai suurempi ryhmä. Sovittelija ei osallistu erimielisyyden ratkaisuun, vaan toimii sovinnon mahdollistajana. Hän ohjaa prosessia, jonka lopputuloksena asianosaiset itse löytävät ratkaisun. Sovittelija mahdollistaa kuulluksi tulemisen sekä sallii tunteiden käsittelyn, moraalisen pohdinnan ja arvokeskustelun. Sovitteluprosessissa saadaan aikaan sopimus, jonka kaikki osapuolet hyväksyvät ja allekirjoittavat.

     

    Miksi sovittelu on hyvä valinta

     

    • se on nopea, toimiva ja tehokas prosessi
       

    • taloudellinen hyöty on ilmeinen
       

    • terveydelliset ja voimaannuttavat edut
       

    • sovittelu on voimakas oppimiskokemus
       

    • sitoutuminen yhteisiin haasteisiin lisääntyy
       

    • avoimuus ja luottamus kasvavat

     

    Työyhteisösovittelun prosessi

     

    1. Aloitusinfo, johon kutsun paikalle kaikki, keitä sovittelu koskee.
       

    2. Jokaisella sovittelussa mukana olevalla on erillistapaamisaika, jossa hän  käy asiaa läpi yhden tunnin ajan.
       

    3. Yhteistapaamiseen kokoontuvat kaikki sovittelussa mukana olijat ja luomme tässä tapaamisessa yhteisen työyhteisösopimuksen, jonka kaikki mukana olijat allekirjoittavat.
       

    4. Noin kahden kuukauden päästä on seuranta, jossa taas kaikki sovittelussa mukana olevat kokoontuvat ja käymme yhdessä läpi sovittelusopimuksen ja onko siihen kirjattuja asioita noudatettu. Onko tullut sopimusrikkomuksia? Ja miten työyhteisösovittelun tilannut ne on ilmoittanut. (suullinen huomautus, kirjallinen huomautus, suullinen varoitus, kirjallinen varoitus tai työyhteisön hajottaminen tai työntekijöiden siirtäminen toiseen yksikköön).

    Olet riittävä